You can make it click, making me pop, going for the goal with the clean cut

MÄ OON KIPEÄÄÄÄÄ!

neljäs päivä jo menossa eikä loppua näy... näinhän näillä sairauksilla on aina tapana tulla käymään, just sillon kun ei todellakaan siihen ois aikaa ja varaa. Musta on siis ihan kamalan hienoa mennä päiväks työharjotteluun ja sanoa, et hei sori mä lähen goalle nyt! ahahahah

Nää kuvathan on meijän haavikkoprojektista viime viikolta. Pääosin mun asuista...

Toi vika kuva tos voisinkin olla meijän viimesen päivän illasta. Sillon meillä menin nimittäin lujaa, tosin ei noin kivan värisiä juomia juotu :(.

Jos mul on tarpeeks paljon vapaa-aikaa eli lähinnä nykyään siis jos oon kipeenä, mä rupeen suunnittelee ihan sikana kaikkia elämän uudelleen laittamisia ja rakentamisia. Nyt eksyin weheartit sivustolle, joka on jokasen true bloggarin kirjanmerkeissä of course. Siellä on ihania kuvia, mutta kun niitä kattoo toisen blogista se on yleensä aika tylsää. Aijon kuitenkin teijät taannuttaa tähän tylsyyteen ja iskee tänne parit kuvat. Toinen muuten mitä on ihan sairaan tylsää lukea jostain muotibloggarin tai kenen vaan blogista on jotkut kuvakollaasit jostain sivustoilta. Siis tarkotan esim nellyn tai asoksen sivuilta kasatut lempivaatteet esim. hihihi kesää odotellessa kokoelma. En tajuu miten ihmisiä kiinnostaaaaaaaa. No jooo kaikista kivoimpia on musta life style kuvat jostain tapahtumista ja elämästä. Mullakin on niitä iiiiiiihan vähän... yleensä aina vaan oma naama eri kulmista :D.

Tässä kuitenkin vielä annan tekohengitystä vauvalle

Seuraava prokkis kyllä on, kun pääsen täältä sängyn pohjalta niin huoneen siivous ja vaatteiden ym. järkkäys niitäkin löytyy sen verran, että ainakun siivoon kunnolla löydän jotain vanhoja helmiä jostain lipaston alta ahhahaha. Juuu

RAKKAUDELLA,

Viime perjantain Ullis

Go on, be gone, bye bye, so long.. bitches

hei hou hou hou,

Täällä vielä ollaan jotenkuten elossa ehkä. Eipä tänne olla kukaan kirjoteltu oikeen mitään tuhanteen vuoteen.. no jos joku vielä sattumoisin tätä lukee niin MOI! Elämä on ollu aika hektistä ja työn täyteistä koko syksyn... Se on tuntun älyttömän pitkältä ja uskomattoman raskaalta, mutta myös tosi kivalta ja mageelta. Töitä on paljon, meijän kämppä on jo ihan asutun näkönen ja tuparitkin on pidetty. Kohta alkaa mullakin ANSAITTU loma, vaikka vietänkin koko joulun töissä, se on ihan eri asia kun ei oo koulua JA TÖITÄÄÄÄÄÄÄH.. huoh. Nojoo, mutta toi sirpake tosta poistuu tonne aasian maille ja mä ite joulun jälkeen tohon meijän naapurin naapuriin eli norjaan vähän laskettelemaan ja myös sukuloimaan. Oikeesti sitä odotellessa voi huoh.

Tässä vähän kuvia meijän kämpästä ennen tupareita... Näyttää muuten vähän eriltä, kun nyt tää sekasorto.



Oltiin eilen Siirin kanssa vähän nautiskelemassa elämästä. Tavattiin niin outoja ihmisiä... Hesari on kyllä niitä täynnä. Ykskin jäbä kerto, että hänellä on 200 naista plakkarissa ja että on pettäny jokaista tyttöystäväänsä. No mut hei kauheen hyvä iskurepla. Naurettiin kyllä vaan aika räkäsesti vaan.. kamalia ollaan... Tehtiin vähän kallio kierrosta ( YLLÄRI ) ja lopulta päädyttiinkin om' puun. Oli tosi hauska ilta... vaikka ei pizzaa saatukkaan.

Olisitte nähny mun vihan, kun tehtiin tätä. Olin ihan paineessa siitä, kun kuvat meni vinoon.. huoh

Elämä on ihan ok ja varmaan vielä toivottavasti paranee ens vuonna. Nyt on ollu vaan aika rankkaa opinnäytetyön ja muun työn kannalta. Hieman stressiä ollu ilmassa itse kullekkin. Nyt vaan lähinnä nautiskelen elämästä ( ja kymmenen esseetä plus keskiviikon sosiaalipolitiikan koe huutaa takaraivossa mun nimee). Noh nautiskelen ajatuksesta, että ostan varamsti iphonen tässä lähiaikoina. Ihanaa, se on niin NÄTTIIIII.

No ei muutakun rauhaisaa joulun odotusta vaan kaikille ja nauttikaa elämästä... se on ihan jees kuhan ei turhia stressaa.

Pusu,

Ullis

maybe moving us to mars

No voi morjes!

Tää menohan on ihan lähteny lapasesta. Yks kysymys: mihin kaikki aika menee? Voisko joku lahjottaa mulle vähän? Kai se on kivempi niin että on liikaa tekemistä, kun että möllöttäis sohvalla koko elämänsä. Mä luulen, että tehokas ajankäyttö ja priorisointi olis avain tähänkin ongelmaan. Mutta mitä mä voin sille jos sohva huutaa mun nimee enemmän kuin tenttikirjat?

 

 

Mulla on ollut tässä vähän kaikenlaista. Yliopistolla hengailua, luennoilla nukkumista, opiskelua, syömistä ja juomista, risteilyä (hyi lol), liikuntaa, kaupassakäyntiä ja telkkarin katselua. Aika peruselämää ja kaikki lisämausteet. Parasta on se, että arki rupee rutinoitumaan. Parasta elämässä on rutiinit. Ne luo turvaa.

Lempirutiinit tällä hetkellä:
1. aamujumitus: ylös, suihku, vaatteet, naama, ruoka, laukku, ulos
2. metro/bussimatka: hyvä musiikki ja toivon ettei törmää kehenkään tuttuun (mut jos törmää, se onkin ihan ok)
3. koulupäivät: kavereiden ettiminen, luentosalin ettiminen, paras paikka luennolla, vessatauko, ruokatauko, kahvitauko

 

No jos nyt sitten tähän hetkeen. Mulla oli tänään kolme luentoa: tilastotiede, biotieteiden perusteet, orgaaninen kemia. Menin vasta kahdelle vikalle, koska yllättäen heräsin orastavaan krapulaan aamulla. Yllättäen... Nyt onkin sellanen olo, että saa riittää mulle vähäks aikaa! Varasin itelleni viikonlopuks jumppaa täyteen, ja niille en kehtaa mennä darramonsterina. Terveelliset elämäntavat, täältä mää tuun (suuri huoh, kuinka mones kerta)!

 Jaahas vois lopettaa ennen kun tää kirjottaminen räjähtää käsiin... Pusuja sinne!

<3,
Siiri

Ystävä on ihminen, johon ei tarvitse yritää tehdä vaikutusta

Juuh eipä tänne oikeen mitään kuulu. Käytiinpä tossa lenkillä ja syötiin vähän salaattia. Minä raakana eläinten syöjänä söin myös kanaa. Ai hitto että ruoka maistuu hyvältä AINA!! ok no varsinkin, kun on nälkänen. Eksyttiin muuten lenkillä... oltiin ihan lost and found, koska sit löydettiin tie takaisin taivaaaaseeen... siis vesalaan.... Tässä on kuvaus elämästä tällä hetkellä...mä katon bb:tä, välillä toi kirmaa tänne kattomaan 2 minuutti ja poistuu.... MUTTA oon saanu Siirin tähän koukkuun.. se lukee jopa bb uutisia ENNEN MUA! nautinnollista
rakkaudella ja lenkkimakkaralla,

UUUUllis

Se on onnellinen, joka ei sure sitä, mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä, mitä hänellä on

Morooooooooooo,
Pitkästä aikaa mä oon täällä taas ja suuret kannattaja joukot tekee aaltoja. Lukeekohan kukaan meijän blogia enään, kun päivitetään ehkä kerran kahessa viikossa. No mut kiitos kuitenkin Siirille, kun jaksaa olla paras bloggari. Mutta mutta ollaan tässä muuteltu tänne Vesalaan, mistä tuo kämppikseni onkin ansiokkaasti kirjoitellut. Voisin pistää pienen hometourin näin kuvien muodossa. Vielä on sisustamatta meijän yleisiä tiloja ihan hienosti, mutta vähän ollaan jo omia huoneitamme tuunailtu. Rahaahan on tietenkin, kun roskaa näin opiskelijana.. mutta yritetään parhaamme pikku hiljaa hahaha. Toi eka kuva ihan näin selventääkseni on rakkaan kämppikseni ovesta, en tahtonu viedä kunniaa noin hienosta kruunusta, halooooo???????

Jes, Siiri rakastaa ruoan laittoa... joten halooo niin hyvä juttu mulle! Oon kyllä tullu siihen tulokseen, että musta tulee maailman huonoin vaimo, koska inhoon siivoomista ja kokkaamista.
Täältä kyllä vielä puuttuu seiniltä kaikkea ja ei oikeen vielä tiedetä mitä, mut aateltiin että jotain savu- ja saippuakuplakoneiden tapasta vielä kehitellään ja ehdottomasti alastomia(eläviä) miespatsaita... muuten on vähän vielä auki.
En voi sietää noita verhoja, kun nei sovi ollenkaan mun väri maailmaan... muttaaah pitää vaan olla kärsivällinen.... hahah se on mun seuraava projekti. UUDET VERHOT

Niin ja sit seuraava projekti on saada tää mun seinäkollaasi valmiiksi.. eikä tollanen puolinainen
Muuten mun elämä nyt on ollu oikeestaan töitä ja opiskelua. Oon ollu tosi huono koulussa, vaikka onkin ollu mielenkiintosta, kun alko nyt tää meijän erikoistuminen... mut kun en vaan jaksa... Se on varmaan se, kun en ehtiny yhtään pitää kesälomaa ja olin vaan duunissa. Nyt tuntuu, että ois liikaa hommia. MUTTAAAH kyllä tämä varmana tästä vielä sutviintuu hyväksi. Toinen juttu on kyllä kammottava. Kiia ja Nette lähtee pitkäks aikaa indoneesiaan jaa tunne aasiiaaa kiertelämään. Mulla on jo nyt niitä kamala ikävä. Ihan suru tulee puseroon. Ei voi mitään.. oon jo ihan kyynel silmässä, kun aattelen oikeesti. Oon varmaan itkenykki sitä joku neljä kertaa etukäteen niille valmiiks.... että lauantain läksäreistä voi tulla ... hmmh itkuiset. Oon mä toisaalta tosi innoisani niiden puolesta ja niille tulee varmaan tosi hienoa.. mut vähän myös huolissani...
Ei auta itku markkinoilla, pakko niiden on sinne lähtee, kun sitä on jo niin pitkään himoittukkin!

Nyt on mentävä nukkumaan.. viime öinä oon nukkunu sellasta 5 tuntia.

Rakkaudella ja kiirellä,

Ullis

akateemisen urani alkutaival

 

Mun naamani menee automaattiselle duckfacelle, kun on kreisihauskaa. Sitä mun elämäni nykyään on, kreisihauskaa!!! Kelatkaa kuinka ihanaa, herään joka aamun kuuden jälkeen ja riennän iloisena kemian luennoille ja oon yliopistolla iltapäivään asti. Oli krapulaa tai ei! Kelatkaa sitä.

Onneksi elämääni on astunut yliopiston myötä myös akateeminen vapaus, joka helpottaa nahkeita aamuja ja pitkäksi venyneitä öitä.

Tai no, se hauskuus mun elämässä on ihan totta tosiaan myös niissä luennoissa, mutta eniten niissä vieruskavereissa. Ja kaikessa oheistoiminnassa, lauluryhmissä ja toimikunnissa. Kaupunkisuunnistukset on oma lukunsa! Huomenna suunnistan ryhmässä, jonka nimi on turbaaninunnat.

On tää elämä Helsingissä paljon muutakin! Raportoin myöhemmin lisää (koska suuret lukijajoukot sitä suorastaan huutaen vaativat!!!!).

<3,
Siiri

00970

Huomenia!

Muutettu on ja todettu taas kerran kuinka paljon se on perseestä (hiukan). Ja seuraavaks ohjelmassa ilmeisesti pientä pintaremonttia ja asioiden järkkäilyä, siis lähinnä peilien kiinnittämistä. Mutta ei tässä mikään kiire mihinkään ole, koska netti toimii ja se on prioriteettilistalla ykkönen!!!

Vähän ensimmäisestä opiskeluviikosta; tiukkaa settiä, sairaan kivaa, hauskaa humalaa, tärkeiden asioiden hukkaamista, pankkikortin sulkemista, niiden tärkeiden asioiden löytymistä, ihania uusia tuttavuuksia ja hyvä ryhmäfiilis. Kaiken lisäks mulla on vähän sellanen ihan oikee kutina, että voisin oikeesti tykätä tästä alasta. Ei vaan voi sanoa muuta kun että <3.

Huh, kun on kummallinen olo. Oon asustanu viimesen kuukauden matkalaukussa ja toisten nurkissa, ja samalla kaikkea mullistavaa on tapahtunu mun elämässä. Mutta nyt vaan hamsterivaihe päälle, pesänrakennus käyntiin!

<3,
Siiri