tiistai 12. huhtikuuta 2011

I wish my life was not so boring, every weekend fall to the flooring, don't get me started on Monday morning


silmät vähä lerppaa
TOI AURINKO valaisee mun elämäni! Vitsi mitä energiaa mä saan tosta valoilmiöstä.. käsittämätöntä.. Se saa mut uskomaan kesään, USKOMAAN HUOMISEEN :D ahahhaahah. Eikun ihan totta, kävelin tänään kotitietä ja mietin, missä lumet olette? Ne on hävinny olemattomiin mittoihin viime viikkojen aikana. Nyt alan uskoa siihen, ettei vappuna tarvii kärvistellä missään karseissa baareissa vaan SEN SIJAAN saa nauttia helsinginkaupungin ihanista antimista .. eli puistoista.. pussikaljoista.... bajamajoista!!!! Life is good! Tosin jos tilaisuus tulee otan vapuksi töitä.
No doubt haha.
Olin lauantaina suunnitelmien mukaisesti Mariian ja Emmin kanssa lähdössä ulos. Olikin ihan mielenkiintonen ilta. Yllättävästi taas kerran. Siihen liitty jossain vaiheessa Nette, Kiia ja Kriska ja Pietarin porukkaa, joka lopulta karsiutu vaan Pietariksi haha. Mentiin ekaan uuteen sedulaan, joka on nimeltään velvet. Siis aivan karsea paikka. En todellakaan tajua miks sinne mentiin.. no Pietari oli siellä kavereiden kanssa ( MIKSI? hyvä kysymys).
(en tajua miks näille kuville käy näin, kun yritän tallentaa niitä... ne venyy.. ehkä ne kuvastaa jotenkin sitä iltaa...meillä oli muuten mariian kanssa kiva väriero hahaha.)
Mä jotenkin... ilmaisin itseäni aika suuresti kyseisessä mestassa... en hirveesti pitäny siitä mestasta. Se oli perus pikkumustahelvetti, jossa henkilökunta oli töykeetä ja ihmiset täysin samannäkösiä.. ahahahah Lähettiin sieltä aika nopeesti menee ja saatiin jopa raivopäissämme siitä ovelta jopa porukkaa kääntymään meijän mukaan.. Se oli ihan kauhee.. Tosin jos nauttii leopardipäällysteistä.... niin.. menkää ihmeessä. Myös nuortalihaa tarjolla. No ei kyllä päädytty yhtään sen parempaan paikkaan... Amarilloon. En tajua miten onnistutaan aina mariian kanssa sinne menemään.. sehän on kanssa ihan kauhea. Mä rupeen kiertämään tästä lähin tota rautatientori kamppi akselin baareja kaukaa... hahahaha ainakin.. ehkä. no oikeesti joojoo. Menin sit mardelle yöks, koska mun iskällä oli kala&kossu-ilta. Sen kavereilla ja sillä on se joku kerran vuodessa. ahhaha naurattaa vähän ne syö kalaa, puhuu poliitiksta ja juo mitä nyt juokaan. Onnea heille vaan.
(Auri kävi meillä syömässä mun ruuat, tekemässä mun läksyt ja vähän puhumassa politiikasta)
Työkin rupee maistumaan vielä paremmin, kun vähän hahmottaa menoa ja oppii asioita.. ei tarvii enää niin paljon kysyä. On niin kiva tehä oikeita töitä..eikä vaan jotian lastenvahtikeikkoja.
Ainoo vaan, että alkaa kenttä maanantaina niin ei oo niin paljon aikaa tehä duunia sitten. Se loppuu 24.5... Taimi se on mun synttärilahja sulle.. mun kesäloman alku.. !!! Ole hyvä! :D
Ja sit 1.6 kirjotetaanki osa-aikanen työsoppari tonne ryhmikseen ja teen ainakin kesäkuun siellä sijaisena duunia. MAGEETAAA! KESÄ TULEE! !!! KESÄ ON IHMISEN PARASTA AIKAA.. ainakin mun.... Täytän kyllä 21 ... keskiänkriisikin lähestyy..

(Loppuun vielä intenssiiviset katseet (lasien takaa ) kaunokaisilta)

Mut tää oli tällänen sata kuvaa ulliksen naamasta ja musta muutenkin postaus, että hyvää keskikohtaa viikosta.. jos se nyt voi kauheen hyvä yleensä olla!

Rakkautta ja aurinkoa,


ps. mun käsiala ei oikeesti oo noin rumaa..........................

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

I feel the knife going in


Jaan Siirin tuskan. Luulin aamulla, että en selviä päivästä. Heti ensimmäisenä seikkana tajusin, että nyt kyllä jäi sunnuntain zumbailut väliin. Sitten jouduin karsimaan myös mun ja Siirin treffit. Olin ihmisraunio.

Eilen juhlistettiin elämää Marian kanssa mansen yössä. Parin pubin kautta löydettiin vihdoin tiemme rumaan, ylläri. Elämä oli makiaa! Sain puhua lemppari aiheistani(mm. Joolasta, koirista ja eläimistä yleensä) mukavien uusien kaiffarien kanssa. Valomerkki tosin välähti jälleen liian aikaisin :C Mutta tän levottoman tuhkimon tarina ei loppunutkaan syttyviin valoihin. Mua odotti mega super hupi lysti-jatkot. Tosin aikeenani oli vaan pyörähtää tammelan suunnalla ja napata sitten rikkaan muijan omaisesti taxi kotiovelle. Noh, kuinkas sitten kävikään: raikkaan ilman läpi paikalle siksak-kuviolla twistaten saapuminen oli imassut musta kaikki mehut ja patjavuori lattialla huusi mun nimeä! Hyvä uskosena hölmönä säädin herästyskelloon pari tuntia aikaa ja rupesin vetään zetaa. Silmäluomien nykiessä pään jyskytyksen tahtiin raotan silmiäni ja kurkkaan kännykkää vaan huomatakseni, että kello on jo kymmenen aamulla. En koskaan opi. Mun pitäis tietää jo, että en ikinää tossa tilassa herää herätyskellooni.

'
Vaan eipä tuo mitään. Uudet tuttavuudet nousi samaan aikaan. Pahimman daruden palkinto napsahti kalpealle pandakarhulle, jonka silmien verestävyyttä vahvisti entisestään silmissä koko yön hanganneet piilolinssit . Kovaa kamaa taitaa olla noi noi lappalaiset, tai sitten mun kippaustahti on aika hc.. Oli ihan hulvatonta! Kerrottiin typeriä vitsejä, pohdittiin yhden tekeviä juttuja ja ulvottiin naurusta(tai minä ainakin ulvoin, c'moon kaiffarit eikö ollutkin kivaa? anyone?) Melkein yhtä jännittävää kuin 6-luokalla syljen pH-arvon mittaaminen on sytyttää päivän ensimmäinen tupakka bailuillan jälkeen. Sillon sitä vasta tosissaan selviää, että minkälainen myrkytystila oikein on meneillään. Istuttiin tutisten kerrostalon sisäpihan puutarhakeinussa ja kokeiltiin, että mitä tää erehtymätön krapulamittari kertoo. Omani näytti melko korkeita lukemia ja jouduin sulkemaan savukkeeni melko pian pilttipurkkiin.

Tässä päivässä oli tosiaan jotain poikkeavaa noin kahden viikon säätiloja muistellen: aurinko loisti kirkkaalta taivaalta! (-,-') = mun ensireaktio. Jotenkin usvainen keli ja muutama sadepisara olis sopinu fiilikseen paremmin. Tai näin mä kuvittelin. Kuitenkin valtaisa ilo kumpusi mun suonistani ja todenteolla aloin fiilistellä tätä säätä! Nyt on kevät ja se sitten on ihanaa!!!


Lopulta keräilin itseni kasaan ja hyvästelin kaiffarit. Oli aika suunnistaa kaupungin halki kohti bussipysäkkiä. Rimpautin Marialle ja vaihdettiin informaatiota ajastamme baarin jälkeen. Molemmilla oli ollut ratkiriemukasta. Tänään en edes jaksanut häpeillä krabbe-naamaani. Kelasin että so what, oli hyvät bailut ja nautin rauhassa rähjääntyneestä lookistani. Olo oli todella absurdi, miten jotenkin ajantajukin katoaa kokonaan? Kerkisin ennen bussin lähtöä napata kahvin mukaani ja onnistuin kiitettävästi loiskuttamaan sen päälleni. Mutta sekään ei pilannut mun päivää! Sit loppu matkan cycklailin mun omalla jaguaarillani kohti kotia. Kokonaiskatsaus päivän fiilikseen: Mainio

swengi-terkuin,
Enna

Sunnuntaiolotilat

Huomenta maailma,

Tää on just niin tätä: mulla hirvee krapula ja ulkona taas joku maailman ihanin keli. Jaa että universumi vittuilee mulle tästä olosta? Niin että jyskyti jyskyti siellä ohimoilla vois pikkuhiljaa rauhottua. Mietin vähän aikaa että kehtaanko edes kertoa mun olotilasta. Mutta siis oikeesti, mitä vittua, mulla on krapula.


Näin eilen entisiä luokkakavereita. Raivosin perussuomalaisista taas, tää on ilmeisesti mun vakkariveto, illan bravuuri. Huudan suu vaahdossa kuinka kukaan voi äänestää niitä... sori vaan kaikki jotka sai osansa mun verbaalisista näpäytyksistä. Jouduin nöyrtymään ja pyytämään anteeks kyseiseltä äijältä mun totaalisekoomista, koska se oli niin symppis muuten. Mutta haloo oikeesti, se oli menny isänsä käskystä äänestämään persuja. Oma tahto tai ensinnäkin kiinnostus, ilmeisesti yliarvostettuja asioita.


No, sitten kun päästiin yli mun persuraivosta ja joku muukin sai sanottua jotain, lähettiin baariin. Toteutin mun vanhaa harrastusta eli kännykälläni kuvaamista.... Ja älkää käsittäkö väärin, yleensä kuvaamisen kohteena olen minä itse. Siis en sitten nolompi vois olla? Onhan se ny kiva kun omasta naamasta tykkää niin paljon, mutta että keskellä baaritiskiä pitää naamaansa kuvailla? No kuitenkin, löysin kännykän muistista oikeesti kivoja kuvia:

Kesä, tule jo!

Nyt sitte lisää krapulan parannusta (rahkapiirakkaa) ja löysäilyä (jenkkisarjoja peiton alta). Ketä muuta muuten vituttaa ihmiset, jotka jauhaa omasta krapulastaan? Varsinkin facebookissaan. (Tai blogissaan.)

Hyvää sunnuntaita!

<3,
Siiri

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

I'll be there for you like I've been there before, I'll be there for you 'Cuz you're there for me too


hei ihmiset,
en oo vähään aikaan kirjottan tänne. Se johtunee siitä, ettei mulla oo ollu oikeen aikaa tai ajatuksia, kun on vaan pitäny mennä. Mul on tässä viimesen parin viikon aikana kehittyny ongelma ja se on AIKA. Ootteko ikinä huomannu, että on muuten vähän tunteja vuorokaudessa ja päiviä vasta liian vähän onki viikossa. Oon huomannu sen näin, kun yrittää yhdistää koulu, työ ja ystävät kompon. Sitä ei vaan pysty kaikkeen. Must tuntuu, että oon ollu super huono kaveri ja vaan feidannu kaikki. No en kaikkea ja koko ajan, mut liikaa. Mut mä kyllä oikeesti yritän nähdä ihmisiä ja tehä asiota, mut ku sulla alkaa koulu 8.30 ja työt loppuu 21.00 niin sitä ennen ja sen jälkeen on vaikee nähdä ihmisiä.. varsinkin jos seuraava päivä on ihan samallainen. Mul on ihan kakkafiilis, koska oon sellanen ihminen joka tarvii kavereita. I just need you guys.. Nyt vähän siirappia kehiin, mut ihan oikeesti. En selvii ilman ystäviä. Oon ainut lapsi, niin oon aina selittäny tän mun suuren ystävien tarpeen sillä kun mulla ei oo sisaruksia. Mulle ystävät on niinku best that girl can ever have :D. Hahah. Sitä paitsi kun mun kaverit on kaikista parhaita ja hauskimpia, mitä voi olla. Onneks kuitenkin ootte siellä jossain. Luotan et voin olla vähän aikaa huono ja pilalla.. Emmä kauan oooo.. nyt vaan tuntuu siltä, että pitää ottaa kaikki duuni mitä vaan voi. Joten älkää suuttuko. Kyl mä aina muistan teitä kaikkia, kun hetkeks paikalleni pysähdyn.








(Kiitos naamasta)















Mulla on tällä akselilla Ma-pe kolme vuoroa töitä, 2 koetta ja 3 etätehtävää... niin ja se koulu siinä. Ihan hullun nastaa. No mä lähen ulos lauantaina osan vanhanhesotegängin tyttöjen kaa. Viime viikonloppuna olin uusien luokkalaisten kanssa ja kelatkaa oltiin luck ladyssa. Can i laugh. Se on oikeen Malmin kermaa se mesta. Oli kyllä hauskaa. Ei siinä mitään. Muuten oon ollu vana koulussa ja juonu energiajuomia... Siis oon aivan koukussa. This is bad. Meijän koulun limuautomaatista saa kaks sokeritonta batterya yhen hinnalla. En tiedä mistä syystä, se on varmaan joku vahinko.. Nimittäin kaks batterya 2.50 e ! That's bad.. thats really bad ahhaha. No niiden johdosta siis lightenergia juomat.. jokapäiväinen paheeni.. Aina jonotetaan luokkalaisten kanssa sinne automaatille, kun se tiistaisin täytetään phahaha. Säälittävät huvit meilläkin.

Nää on mun frenduille:











Omistan tän postausken mun ystäville. Ootte parhaita ikinä ja rakastan teitä kaikkia!


Rakkautta kaiffareille,

ulppa

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Ooh la, she was such a good girl to me

Elämä on ok.

Myös ihmiset voi olla ok. mäkin oon välillä ok, kun tajuan että kaikki voi olla ok.















Toi muija on ok! Elokuvaillat sen kanssa on jees, varsinkin kun maailma kusee meitä aina silmään ja alkuperäset kreisi-suunnitelmat menee mönkään, komedia vaihtuu draamaan ja sitä rataa... Mutta irtokarkit, viini, (viinipullon loppumisesta johtuva) pikainen baarireissu, elokuvat (,joista jo ensimmäisen aikana nukahdan marian sohvan nurkkaan) ja yölliset keskustelut korvaa kaiken tän Big-J:n ilmeisesti meille henkiläkohtaiseksi tarkoitetun vittuilun.





Kohta me makoillaan Kroatian auringon alla, promise! Kunhan eka vähän selviäis, että mitä mä teen esim. kesällä ja muutenkin kunhan vähän tulis varmuutta elämän eri osa-alueisiin.
elämästä tulikin mieleeni:
oon tehnyt viime aikoina ratkaisevia päätöksiä lähitulevaisuuteeni liittyen. Otan jopa hieman riskejä, vau! uskaliasta, etten sanoisi.
everything will pribably not be okay, mutta niinhän se life aina menee. Nallekarkit tasan ja inkkarit kanootissa, aina joku saa enemmän tai joku puuttuu. Oon kumminkin aika tyytyväinen tähän rennompaan elämänasenteeseeni. Okei komparatiivi on turha, koska en mä mitenkään huomattavasti oo ohjaksia löysännyt, kunhan nyt revittelen ja nautin kevään tuomasta "hällä väliä"-asenteestani.



ps. noloblogin muija lisää otsikon jälkikäteen, toisen nolon huomautettua sen puuttumisesta..

Oman elämäni positiivari

Parasta tänään:

-Ilmaiset asiat! Otin kaks Fruityä töistä... tai siis sain
-Pääsiäisen lähestyminen eli ruohomunat kaupan hyllyillä huutaa mun nimeä
-Itsekeksimät ruokalajit... hehs


-Oliivit
-Ihmiset, jotka tuoksuu oliiveilta
-Rumat sukat
-How I Met Your Mother


-Ajatusleikit. Paras tähän mennessä on mun ilmestyminen eksän kihlajaisiin (jotka on siis tänään, lol) hääpuvussa. Mua ei oo siis kutsuttu
-Löysin 20 senttiä
-Keksitaikina
-Hesarin kuukausiliite

Aika passeli päivä! Jatkan nyt How I Met Your Motherin kanssa, syön ehkä pari oliivia myös koska keksitaikina meni jo ruohomunista puhumattakaan. 8)

<3,
Siiri